Työelämän psykologiaa: Stressistä tasapainoon

Teksti Heli Heiskanen, julkaistu 15.1.2014 | Kollega.fi

Hetkellinen stressitila virittää ihmisen selviytymään hyvin uusista ja haastavista tilanteista. Virittyneisyyden vastapainoksi tarvitaan palautumista, elimistön rauhoittumista ja rentoutumista.

Nykyajan suurimpia terveysongelmia on kumulatiivinen stressi eli tilanne, jossa elimistön stressitila jatkuu ja kertyy päivästä ja viikosta toiseen, kuukaudesta ja jopa vuodesta toiseen. Seurauksena on stressin kertyminen, erilaisia kehon ja mielen oireita sekä ennen pitkää sairauksia ja uupumusta.

Stressin oireet ovat moninaisia. Käytännössä ne voivat olla mitä tahansa kehon ja mielen oireita, kuten päänsärky, niskakivut, vatsavaivat, univaikeudet, ärtymys ja keskittymiskyvyn heikentyminen – jokaisella yksilöllisenä yhdistelmänä ja yksilöllisessä järjestyksessä.

Terve ihminen on tasapainossa, mutta pitkittynyt stressi aiheuttaa epätasapaino-tilan. Jossakin vaiheessa jokin kohta – se heikoin lenkki – ihmisessä pettää.

Kiire ylikuumentaa elimistösi

Aika ajoin on hyvä pysähtyä kuuntelemaan itseään ja miettimään kuinka tasapainoista elämäsi on. Jos elämäsi täyttyy kiireestä, aikatauluista ja suorittamisesta, ja juokset arjen oravanpyörässä, olet todennäköisesti jatkuvassa stressitilassa ja on vain ajan kysymys, milloin sairastut.

Samoin kuin auto, joka jatkaisi ajamista ilman jarruja ja taukoja, jatkuva liike ilman suvantovaiheita ja rauhoittumista johtaa ihmisenkin elimistön ylikuumenemiseen. Ylikuumentunut koneistosi on jatkuvassa viritystilassa. Stressin aikana olennaiset kehosi toiminnot menevät säästöliekille, jolloin muun muassa ruoansulatus ja immuunipuolustus heikkenevät.  Sen myötä vitamiinien imeytyminen häiriintyy ja taudinaiheuttajien torjunta ontuu. Sairastumisen mahdollisuus kasvaa.

On vaikea rauhoittua nukkumaan, kun ajatukset rullaavat herättäen aamuyöstä tai valvottavat jopa koko yön. Tunnet itsesi levottomaksi, jännittyneeksi, ärtyneeksi ja ehkä ahdistuneeksikin. Arjen haasteet tuntuvat vastenmielisiltä ja lopulta pitkittyneen stressin seurauksena saatat kokea jopa paniikkioireita.

Lupa tasapainoiseen ja hyvään elämään

Mitä teet silloin, kun elimistösi oirehtii? Pysähdytkö kuuntelemaan oiretta, sen viestiä ja tarpeitasi? Teetkö sen mitä elimistösi tarvitsee vai otatko sen sijaan särkylääkkeen, vietät herkutteluhetken, juot muutaman drinkin, juutut tuijottamaan tv:tä tai teet jotain muuta, joka peittää oireet ja pahan olon näkyvistäsi?

Yli kymmenvuotisen psykologin ammattikokemuksen sekä elämänkokemukseni perusteella olen tullut siihen tulokseen, että useimmiten paras unilääke, ja myös stressilääke, on elimistön perusteellinen rauhoittaminen. Ylikuumentuneen koneiston asettuminen ei onnistu yhdellä viikkotunnilla joogaa tai päivittäisellä rentoutusharjoituksella, vaan se voi vaatia päivien, viikkojen ja jopa kuukausien määrätietoista palautumista. Ja sen jälkeen tarvitaan tilanteen ylläpitoa käytännössä loppuelämän ajan.

Tämän tiedon ei tarvitse olla kuin rajoittava vankeusrangaistus, vaan se voi olla elämäsi paras vapautus: lupa tasapainoiseen ja hyvään elämään. Elämä on tarkoitettu nautittavaksi, eikä suorittamisen pyörässä sinniteltäväksi.

Itsetuntemus on avain tasapainoon

Mitä enemmän elämässä on vauhtia ja vaarallisia tilanteita, sitä enemmän sen vastapainoksi tarvitaan rauhaa ja tasaista olemista. Tähän vaikuttavat tietenkin yksilölliset eromme. Erityisherkkä tarvitsee erityisen paljon palautumista ja rajoitetusti jännitystä elämäänsä. Elämyshakuinen kaipaa vaihtelua ja jännitystä, mutta tarvitsee sopivasti myös rauhallista palautumista. Turvallisuushakuisemman henkilön on viisainta järjestää elämänsä mahdollisimman tasaiseksi.

Avainasemassa on itsetuntemus. Voit oppia tunnistamaan omat henkilökohtaiset stressin ja ylikuumenemisen oireesi sekä keinot, joilla parhaiten palaudut. On elämänmittainen harjoitus löytää itselle tasapainoinen elämäntapa ja toteuttaa sitä. Se on parasta mitä voit itsellesi tehdä.