Työelämän psykologiaa: Luonto elvyttää kehoa ja mieltä

Teksti ja kuva Heli Heiskanen, julkaistu 18.6.2014 Kollega.fi-verkkolehdessä
Kesä on luonnon kukoistuksen aikaa. Värit, tuoksut ja äänet ovat voimakkaimmillaan. Kasvien vehreys eheyttää sielua, puut ja kasvit tuoksuvat huumaavasti, ilman lämpö hyväilee ihoa ja lintujen viserrys ilahduttaa. Tämä on parasta aikaa antaa luonnon hoitaa niin kehoa kuin mieltä!

Eko- ja ympäristöpsykologiassa on tutkittu paljon luonnon vaikutuksia hyvinvointiin. Luonnossa oleskelu rauhoittaa elimistöä, laskee verenpainetta ja sydämen sykettä, rentouttaa kehoa ja mieltä. Luonto voi myös virkistää ja elvyttää väsynyttä ihmistä sekä lisätä onnellisuuden tunteita.

Lempimaisema rauhoittaa

Jo maiseman tai luontokuvan katsomisella on rauhoittava vaikutus. Mikä siis sen parempi taulun aihe työhuoneen seinälle tai tietokoneen taustakuvaksi kuin lempimaisemasi. Onnekkaimmat voivat ihailla kaunista luontoa työhuoneensa ikkunasta tai käydä pienellä puistokävelyllä lounastauolla. Viimeistään vapaa-aikana jokaisella on mahdollisuus suunnata metsään tai puistoon vaikka koko perheen kanssa. Lapset rakastavat luontoa ja kasvun ihmeitä. Me aikuiset voimme katsoa mallia lapsen läsnäolon ja haltioitumisen taidosta, jos se on päässyt itseltä katoamaan arkisten velvollisuuksien viidakkoon.

Meillä suomalaisilla on ainutlaatuisen hienot mahdollisuudet luonnossa oleskeluun, koska metsiä ja luontoa on niin paljon jäljellä. En ihmettele, että meitä sanotaan myös mökkikansaksi, koska se on yksi tapa ylläpitää luontosuhdetta ja saada kokea luonnon harmoniaa ja yksinkertaisuutta arjen keskellä. Metsän hiljaisuus suo kaivattua lepoa äänten täyttämästä arjesta.

Median ulottumattomissa oleminen antaa taukoa informaatioähkystä. Aina kaunis ja mielenkiintoinen järven selkä tai nuotion liekit voittavat kesän tv-ohjelmat. Myös mökkipuuhat ovat oivaa ja terveellistä vastapainoa etenkin aivotyötä tekeville.

Patikointi auttaa jaksamaan

Vaellusretket Lappiin tai muihin Suomen lukuisista kansallispuistoista kuuluvat monen vuosittaisiin perinteisiin, jotka tuntuvat jopa elinehdolta työelämän pyörteissä jaksamiselle. Patikoinnin rytmikäs liike kehossa yhdistettynä hiljaisuuteen ja levolliseen autiuteen on osa monen sielunmaisemaa.

Puutarhainnostuskin perustunee usein luonnon parantavaan voimaan. On tutkittu, että käsien upottaminen multaan vähentää stressiä elimistöstä. Kasvun seuraaminen ja vaaliminen sekä kasvien kauneus tuottavat monelle syvää nautintoa, jota ei tavaroista saa. Kaupunkilaiset käyvät puistopiknikeillä ja rannoilla rentoutumassa. Kesän säätilat ovat nautittavissa kaikkialla, vaikka eläisi kaukana luonnosta: kesäsadekin tuntuu niin lempeältä ja aurinko, joka sen taas kuivattaa.

Kotieläimet ovat parhaita ystäviä, opettajia ja terapeutteja monelle. Eläin on uskollinen ja hyväksyvä kumppani emännälleen ja isännälleen. Luomuruoka on lähempänä luontoa ja luonnollisuutta, kuin einekset. Keho kiittää puhtaasta ravinnosta. Me tarvitsemme hyvää ja syvää luontoyhteyttä voidaksemme hyvin!

Luontosuhde arvoonsa

Miten sinun luontosuhteesi voi? Luonto on ymmärtäväinen ja hyväksyy meidät sellaisina kuin olemme. Luonto ei arvostele eikä hylkää, vaikka unohtaisimme sen tai kohtelisimme sitä huonosti. Luonto kyllä kärsii itsekkyydestä ja rikkomisesta, mutta se ei syytä ketään. Luonto on itsessään hyväksyvä peili. Se odottaa kärsivällisesti, että näemme omien tekojemme seuraukset. Luonto toivoo meidän oppivan kokemustemme kautta.

Oma luontosuhteeni on kehittynyt vuosien varrella. Jo lapsena nautin leikeistä läheisessä metsässä ja kävin partioleireillä. Parikymppisenä retkeilin ystävien kanssa ja kävin puistojumpissa. Myöhemmin mukaan on tullut mökkeily ja nykyään viikoittaiset metsäkävelyt ja luontoretket.

Suhteeni luontoon on syventynyt samalla kun omat aistit ja läsnäolon taito ovat vahvistuneet. Luonto on upein tapaamani läsnäolon ja harmonian opettaja. Pysähtyminen metsän keskelle, puun, kiven tai kukan ääreen antaa tunnun ajattomasta läsnäolosta, ponnistelemattomasta olemisesta ja luonnollisesta elämän kiertokulusta. Ei tarvitse yrittää mitään, vaan elämän tärkein päämäärä on olla sitä mitä on. Pidetään itsestä ja luonnosta hyvää huolta, ansaitsemme sen.