Työelämän psykologiaa: Läsnäolon voima

Julkaistu Kollega.fi -verkkolehdessä 23.4.2014 / Teksti Heli Heiskanen
Jos minun täytyisi sanoa vain yksi asia, jonka avulla voi vahvistaa hyvinvointiaan ja säädellä stressiä, niin valitsisin hyväksyvän tietoisen läsnäolon, jota kutsutaan mindfulness-menetelmäksi.

Aikoinaan kun sain käsiini Eckhart Tollen Läsnäolon voima -kirjan, elämäni muuttui syvällisesti. Aloin välittömästi soveltaa läsnäolon taitoa asiakastyöhöni ja sen myötä intuitio alkoi ohjata vuorovaikutusta yhä voimakkaammin. Kankeat ajatusrakenteet ja liiallinen miettiminen ovat läsnäolon harjoittamisen myötä vähentyneet.  Välitön tietäminen, rentous ja intuitio ovat sitävastoin vahvistuneet.

Läsnäolon voima piilee pysähtymisessä, hyväksyvässä havainnoinnissa ja tuoreessa näkemisessä. Aikuisikään mennessä mielestämme on useimmiten muodostunut ajatuskone, joka raksuttaa koko ajan ja pohtii joko menneitä tai suunnittelee tulevia. Mielen rakennelmien keskellä läsnä oleva hetki unohtuu helposti ja jää käytännössä elämättä. Elämä on kuitenkin tässä ja nyt. Mennyt on vain muisto ja tuleva on olemassa vain mielikuvituksessa.

Tietoinen hyväksyvä läsnäolo

Tietoinen hyväksyvä läsnäolo pitää sisällään nimensä mukaiset kolme asiaa:

1) Tietoisuus = itsensä ja asioiden havainnointi ja näkeminen sellaisina kuin ne tällä hetkellä ovat. Tämä on vastakohta mielen mallien kautta katsomiselle eli sille, että näemme työkaverin tai puolison sellaisena kun olemme tottuneet hänet näkemään. Silloin emme huomaa, mitä hän juuri nyt on tai mitä hän aidosti sanoo.

2) Hyväksyvä asenne = havaintojen ja tämän hetken hyväksyminen juuri sellaisena kuin se nyt on. Vastustamalla olemassa olevaa hetkeä vastustamme todellisuutta ja menetämme sekä energiaa että kykymme keskittyä. Hyväksymällä tämän hetken sellaisenaan avarramme mieltämme ja luomme myös tilaa uusille raikkaille oivalluksille.

3) Läsnäolo = keskittyminen tähän hetkeen. Se on helpointa oman kehon, hengityksen tai aistien kautta, koska kehomme on aina tässä hetkessä. Keho on hyvä ankkuri, jonka avulla voimme minä hetkenä tahansa palauttaa itsemme läsnäolon tilaan pysähtymällä huomaamaan omat kehon tuntemukset tai hengityksen rytmin.

Irti mielen rakenteista

Yhteiskuntamme ja työelämämme pyörivät paljolti mielen rakennelmien ja suorittamisen kautta. Tietoinen hyväksyvä läsnäolo on irtautumista mielen vallasta ja jatkuvasta tekemisestä tekemisen vuoksi. Mielen rakennelmat ohjaavat meidät pois todellisuudesta. Kun näemme tai koemme jotakin, alamme helposti miettiä sitä ja ajatukset etenevät mielleyhtymästä toiseen. Lopulta alkuperäisestä kokemuksesta on jäljellä vain muisto ja sekin on värittynyt tapahtuman jälkeisillä tulkinnoilla ja pohdinnoilla.

Seuraavassa esimerkki, kuinka tietoinen hyväksyvä läsnäolo voi vaikuttaa työpaikan arjessa. Kuvitellaanpa tilanne, jossa esimiehesi kertoo sinulle, että kesälomasi pitää siirtää kesäkuulta heinäkuulle, koska johtoryhmä päätti säästösyistä pitää firman kokonaan kiinni heinäkuun. Mieli kuulee sanat, mutta alkaa välittömästi tilanteen jälkeen värittää ja tulkita. Jokainen kuulija antaa tapahtumalle menneisyyden kokemuksiin pohjautuvien mielenmalliensa mukaiset tulkinnat.

Yksi ajattelee: ”Jaahas, taas meitä pompotetaan” ja alkaa muistella kaikkia aikaisempia tilanteita, joissa on kokenut joutuneensa pompottelun ja määräilyn kohteeksi. Keho kiristyy ja sisällä alkaa jyllätä kiukku ja ahdistus. Lopulta ajatteluketjun johtopäätös on, että johtoryhmän tarkoitus on alistaa työntekijöitä ja henkilö kokee olevansa olosuhteiden uhri.  Hän ehkä antaa kaikkien ympärillä olevienkin kuulla pahan olon purkauksensa.

Toinen alkaa muistella: ”Silloin viime vuonnakin jouduin siirtämään lomaani ja työkaveri taas sai pitää lomansa silloin kun halusi. Tämä on epäoikeudenmukaista, kun toiset saavat mitä haluavat ja minä en.” Siitä tulee mieleen miten puolisokin on niin itsekäs ja lapsena sisko sai aina kauniimmat vaatteet. Lopputuloksena on katkera mieli ja lomafiilikset ovat jo valmiiksi pilalla. Paha olo heijastuu myös ympäristöön.

Kolmas puolestaan on harjoittanut jo pitkään tietoista hyväksyvää läsnäoloa. Hän jättää vanhat mielenmallinsa taustalle ja ottaa asian sellaisena kuin se on: ”Ahaa, loma siis siirtyy. Vai niin, selvä juttu.” Ehkä muutamia menneistä kumpuavia ajatushattaroita nousee tietoisuuteen, mutta niihin voi suhtautua mielenkiinnolla ja hyväksyen, sillä tietää, että ne ovat vain ajatuksia. Ehkä kehossa tuntuu hetkellinen puristava tuntemus ja yllättyneisyys, mutta sekin pian hälvenee, kun tuntemuksen tiedostaa ja hyväksyy, että se on vain tunne, ei totuus. Tosiasia on se, että loma on heinäkuussa ja sen pohjalta eletään. Otetaan asiat sellaisina kuin ne tulevat, ja vastustetaan vain silloin, kun siihen on oikeasti aihetta. Mieli on tyyni ja vaikutus ympäristöön enemmin rauhoittava kuin pahaa mieltä ruokkiva.

Syvällinen vaikutus elämään

Tietoisen läsnäolon harjoittaminen voi vaikuttaa ajan kanssa hyvin laajasti ja syvällisesti koko elämään. Elämästä tulee yksinkertaisempaa, helpompaa ja tyytyväisempää. Tunne-elämä tasapainottuu ja liiallinen murehtiminen vähentyy. Rento ja rauhallinen mieli tukee myös kehon hyvinvointia. Stressitaso laskee ja kaikinpuolinen hyvinvointi vahvistuu. Oma tunne-elämä ja ihmissuhteet tasapainottuvat. Sisäinen tyyneys ruokkii elämäniloa ja avoimen uteliasta elämänasennetta. Tietoisen hyväksyvän läsnäolon myötä on helppoa ja mielenkiintoista kulkea elämän virrassa.