Työelämän psykologiaa: Erityisherkkänä työelämässä

Teksti Heli Heiskanen, julkaistu 26.2.2014 | Kollega.fi-verkkolehdessä
Erityisherkkyys eli HSP (highly sensitive person) on psykologi Elaine Aronin antama termi niille 20 prosentille ihmisistä, jotka ovat synnynnäisesti hermojärjestelmältään tavanomaista herkempiä. Erityisherkkyys ilmenee herkkyytenä havaita vivahteita ja yksityiskohtia, aistiärsykkeiden voimakkaana kokemisena, tiedon ja havaintojen syvällisenä prosessointina sekä herkkyytenä kuormittua liiallisista ärsykkeistä. Jokainen erityisherkkä on yksilöllinen, vaikka ryhmätasolla on havaittu monia yhdistäviä piirteitä.

Lahjoja ja haasteita

Erityisherkkyydellä on monia etuja työelämässä. Erityisherkkä ihminen on usein tunnollinen ja tarkka sekä lahjakas siinä mitä tekee. Hän huomaa vivahteita ja muutoksia ilmapiirissä, työtavoissa ja päämäärissä. Hänellä on hyvä mielikuvitus ja luovuutta uudistaa toimintatapoja.

Erityisherkkä tunnistaa helposti toisten tunteet ja tarpeet ja on yleensä halukas olemaan avuksi. Monen erityisherkän kehittymishaasteena onkin huomioida enemmän omia tunteita ja tarpeita. Kyky eläytyä toisen ihmisen asemaan tekee hänestä hyvän auttajan, opettajan ja syvällisen keskustelijan.

Erityisherkkyyden hienoista puolista huolimatta se ei aina näyttäydy työelämässä vahvuutena. Erityisherkkä aistii paitsi myönteisen ja kannustan ilmapiirin, myös negatiivisen ja painostavan asenteen. Arvostelu tai liian tiukka seuranta voi heikentää hänen suoriutumistaan. Avokonttori, häly, liiallinen kiire ja paine tukahduttavat hänen herkkyyttään ja lahjakkuuttaan. Tuloksena voi olla stressaantunut, kiukkuinen ja keskittymiskyvytön ihminen, joka alisuoriutuu kykyihinsä nähden. Olosuhteilla ja elintavoilla on suuri merkitys herkkyyden lahjojen esille pääsyyn.

Inhimillinen työelämä arvossaan

Työelämän arvomaailma on yhä melko kova ja rahan valta puhuu. Kilpailumentaliteetti on vielä yhteistyön arvostusta vahvempaa. Tehokkuuden ja suorittamisen pyörä painaa päälle. Jatkuva kasvu on ihanne, ja sen vuoksi ihmiset pakotetaan sopeutumaan epäinhimilliseen muutostahtiin ja työmäärään. Yksittäisen ihmisen vaalimat inhimilliset arvot pääsevät liian harvoin toteutumaan työpaikalla. Moni kokee kiduttavaa ristiriitaa omien ja työn arvojen välillä. Tämä johtaa tyytymättömyyteen, väsymykseen ja henkiseen masennukseen. Erityisherkkä tahtoo tehdä merkityksellistä työtä ja joutuukin usein hakemaan omaa alaansa ja paikkaansa muita pidempään.

Jo kolmasosa suomalaisista kuuluu niin sanottujen LOHAS  (Lifestyles of Health and Sustainability) –kuluttajien ryhmään, jotka arvostavat vastuullista, ekologista ja terveellistä kuluttamista. LOHASihmiset arvostavat hyvinvointia, oikeudenmukaisuutta ja inhimillisiä arvoja. Tästä samasta maaperästä nousee hidastamisen ja luonnonmukaisen elämän arvostus. Työelämässä tämä tarkoittaa inhimillistä ja tarkoituksenmukaista elämäntapaa, jossa työ on mielekästä ja kohtuullista jättäen tilaa vapaa-ajalle, ihmissuhteille sekä omasta ja läheisten hyvinvoinnista huolehtimiselle. Suuri osa LOHAS-ihmisistä on todennäköisesti myös erityisherkkiä.

Herkkyyttä vaaliva työympäristö

Herkkyyttä vaalivan ympäristön avainsanat ovat rauha ja harmonia. Tarvitaan aikaa ja tilaa pysähtymiselle, olemiselle ja itsensä kuuntelemiselle. Herkkyys kukoistaa ympäristössä, jossa on rauhallista, riittävän hiljaista ja kaunista. Erityisherkkä tarvitsee mieluiten oman työtilan. Erityisherkälle ihanteellisessa ympäristössä on myönteinen ilmapiiri ja merkityksellisille kohtaamisille on tilaa.

Työtehtävät ovat mielekkäitä. Tehtäviä on sopiva määrä suhteessa työaikaan ja ne ovat sopivan vaativia suhteessa tekijän taitoihin ja kykyihin. Työntekijällä on vapaus vaikuttaa omaan tekemisen tapaan ja löytää omaperäisiä ratkaisuja. Taukoja on paljon ja niiden aikana irrottaudutaan tekemisen pyörästä. Levätään, kävellään pihalla, nauretaan, rentoudutaan tai pysähdytään hengittämään tietoisesti. Hyvässä työympäristössä herkkyys kukoistaa, luovuus kukkii ja keskitytään olennaiseen.

Työpäivän jälkeen erityisherkkä haluaa irtautua työasioista ja tehdä vapaa-aikana jotakin aivan erilaista. Aktiivisen työpäivän jälkeen hän tarvitsee lepoa ja rentoutumista. Tappavan tylsän päivän jälkeen hän puolestaan haluaa harrastaa jotain aktiivista ja jännittävää. Sosiaalisen työpäivän jälkeen hän nauttii yksinolosta. Yksinäisenä päivänä hän taasen hakeutuu muiden ihmisten pariin. Jokainen erikoisherkkä hakee itselleen sopivan virikkeiden ja rauhan tasapainon. Elämä voi olla sekä yksinkertaista että inhimillisesti tuottoisaa. Vähemmän voi loppujen lopuksi olla enemmän.

Oletko eritysherkkä? Tee herkkyystesti tästä.